Vesikasvien niitto voi parantaa rannan virkisty-sarvoa sekä auttaa järven monimuotoisuuden säilyttämisessä

18.06.2019

Hämeen ELY-keskus 18.6.2019
Mikä neuvoksi, kun kesämökin rantalaituri katoaa ruovikon sekaan ja lempiuimaranta muistuttaa jo niittyä. Moni mökkiläinen ja vesillä liikkuja törmää virkistyskäyttöä häiritsevään kasvillisuuteen vesistöillä.

Vähittäinen umpeenkasvu kuuluu matalien järvien luontaiseen kehitykseen. Vesikasvien vähentäminen niittämällä voi toimia ratkaisuna, jos rannan liiallinen kasvillisuus tai liettyminen alkaa haitata virkistys- ja maisema-arvoja. Ylitiheän kasvillisuuden poisto voi olla tärkeää myös kalaston ja linnuston elinolojen turvaamiseksi.

- Rehevillä järvillä kasvillisuus saattaa alkaa vallata liikaa tilaa. Yleensä yksi laji alkaa levitä hurjasti ja eliöstö yksipuolistuu, kertoo hydrobiologi Heini-Marja Hulkko Hämeen ELY-keskuksesta.

Niitto toimii parhaiten ilmaversoisiin kasveihin kuten järviruokoon ja järvikortteeseen. Uposkasvien hävittämiseen niittäminen on melko tehotonta. Niittäminen ei hävitä kasveja pysyvästi vaan toimenpide täytyy vesistöstä riippuen toistaa joko joka kesä tai muutaman kesän välein.

- Kannattaa aina lähteä maltillisesti liikkeelle pienemmillä niitoilla ja katsoa, miten se vaikuttaa, Hulkko ohjeistaa.

Niittotöistä on aina ilmoitettava ELY-keskukseen

Vesistöjen koneelliset niittotyöt vaativat lain mukaan aina ilmoituksen jättämistä. Ilmoitus on tehtävä 30 vuorokautta ennen työn aloittamista ELY-keskukseen sekä vesialueen omistajalle. Niittoilmoituksia tulee ELY-keskukseen eniten kesä-heinäkuussa.

- ELY-keskuksessa tarkistetaan luonnonsuojelulliset asiat eli esiintyykö niittoalueella esimerkiksi EU:n luontodirektiivin mukaisia suojeltuja lajeja, luonnonsuojeluasiantuntija Riitta Ryömä Hämeen ELY-keskuksesta kertoo.

Ryömän mukaan niitto voidaan usein toteuttaa niin, että myös suojellut lajit hyötyvät siitä. On tärkeää tehdä niittoilmoitus ajoissa, jotta virheitä ei pääse tapahtumaan. Lue lisää Hämeen ELY-keskus