Vesiviljely, alkutuotannon helmi

Kalojen ja muiden vedenelävien tuottaminen luonnonvesissä tai maan päällä altaissa on nuori alkutuotannon muoto. Vesiviljelyllä on kuitenkin monia ominaisuuksia, joiden ansiosta sitä voidaan pitää yhtenä alkutuotannon helmistä ja siitä osoituksena se on maailmanlaajuisesti nopeimmin kasvava alkutuotannon muoto.

Kasvatettu kala on elintarvikkeena harvinaisen kilpailukykyinen. Se on terveellinen, ilmastoystävällinen ja kykenee tehokkaasti muuntamaan ravintonsa korkealaatuiseksi eläinproteiiniksi. Myös sen vesistövaikutus on kokonaisuutena katsoen vähäinen, vain noin 1 % ihmistoiminnasta aiheutuvasta fosforikuormituksesta Itämereen. Alan kestävyyden osoituksena myös WWF on kalaoppaassaan antanut kirjolohelle ja siialle vihreän valon.

Vesiviljelyn valtteja ovat vaihtolämpöisen eläimen energiatehokkuus ja sen elinympäristö eli vesi. Kalan ei tarvitse käyttää energiaa lämpötilan ylläpitämiseen eikä jaloilla seisomiseen. Tämän vuoksi kala on ilmiömäinen hyödyntämään ravinnon kasvuun - yhdellä kilolla rehua saadaan tuotettua kilo kalaa. Lisäksi tuotettavien kalojen tai muiden vesieliöiden kirjo on laaja ja niiden kysyntä markkinoilla ylittää usein tarjonnan.

Suomessa vesiviljely on keskeinen osa kalataloutta ja sen palauttamiseksi uudelle kestävän kasvun uralle on tehty järjestelmällisesti työtä. Siihen ovat osallistuneet erityisesti kalanviljelijät, jotka ovat ottaneet käyttöön uudet viljelymenetelmät ja tekniikat sekä merkittävästi vähentäneet tuotettua kalaa kohden aiheutuvia päästöjä. Tähän on päästy myös tutkijoiden ja kalarehun valmistajien hyvällä yhteistyöllä sekä kalojen jalostustoiminnalla.

Merkittäviä kehityssuuntia ovat viime vuosina olleet merellä tapahtuvan kalankasvatuksen sijoittuminen avoimille merialueille, kiertovesikasvatukseen tehdyt merkittävät panostukset sekä toimialalla käytävä jatkuva vuoropuhelu. Lisäksi ala on siirtymässä kiertotalouteen kehittämällä ja käyttämällä enenevässä määrin silakasta ja kilohailista valmistettua itämerirehua. Lue lisää MMM:n blogi